Sivut

maanantai 7. huhtikuuta 2014

Eriskummallisen tylsää kerrontaa ★★☆☆☆

Ramson Riggs - Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille


Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille (2011) on Ransom Riggsin esikoisromaani, joka sijoittuu omaan maailmaamme, mutta sekoittaa mukaan myös fantasiaa ja hieman scifin piirteitäkin. Kirja kuljettaa lukijansa nykyhetkestä toiseen aikakauteen ja paljastaa meille, mitä hirviöitä varjoissa oikeasti piileskelee.

Kirjassa 16-vuotias Jakob menettää isoisänsä traumaattisen tapahtuman seurauksena ja isoisän vanhat tarinat nousevat takaisin mieleen muistojen kätköistä. Tarinoiden todenperäisyys jää häiritsemään Jakobin mieltä ja hän suuntaakin isänsä kanssa isoisän lapsuudenkotiin, neiti Peregrinen lastenkotiin. Walesin rannikon tuntumassa olevalla pienellä saarella Jakob alkaa tutustua isoisänsä menneeseen elämään ja törmää vaarallisiin salaisuuksiin, jotka isoisä koetti säilyttää häneltä.

Kirja juoni ei ole mitenkään erikoinen ja aika tylsähkö teksti saa kirjan laahaamaan, minkä ansiosta kirjaa on raskas lukea. Juoni itsessään liikkuu myös hitaasti ja se onnistuu nappaamaan mielenkiinnon vasta kirjan viimeisellä kolmanneksella, eikä sitäkään kestä kauaa, vaan mielenkiinto lopahtaa parinkymmenen sivun jälkeen. Muutama yllätyksellinen kohta juonessa on ja niiden avulla kirjan jaksoi kahlata läpi.

Kirjan hahmot, Jakob mukaan lukien, jäävät laimeiksi ja kaksiulotteisiksi ilman syvyyttä. Tuntuu kuin katsoisi valokuvaa: näkee henkilöstä vain yhden puolen. Itse neiti Peregrine oli ehkä kirjan kiinnostavin hahmo, vaikka hänestäkin sai hyvin rajoittuneen kuvan. Vaikka kirjassa oikeastaan vain sivuttiin varjoissa lymyileviä hirviöitä, nekin vaikuttivat mielenkiintoisemmilta kuin itse henkilöhahmot.

Kuva: Le Maque Rouge -blogista

Tarinan lomassa esitellyt vanhat valokuvat toivat kirjaan vähän väriä ja niiden mustavalkoinen melankolia sävytti kirjaa hieman kauhun suuntaan. Ne tuntuivatkin olevan kirjan parasta antia ja tarina jäi hieman niiden varjoon.


Odotin kirjalta enemmän ja petyinkin siihen, että hyvä idea oli saatu pilattua huonolla tarinankerronnalla. Lukukokemus olikin loppujen lopuksi varsin laimea ja kirjan läpikahlaaminen oli välistä jopa tuskallista. Sarjassa on ilmestynyt toinen osa englanniksi, mutta en todellakaan odota sen ilmestymistä suomeksi ja tuskin edes aion sitä lukea.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pistä kommentti alle. Sana on vapaa.
Kerro ajatuksiasi kirjasta, sivusta tai maailmasta ylipäätään.